B-Pennut
17.01.2014
Pennut syntyivät 16.1.2014, 2 urospentua ja 3 narttua. Kukka hiukan jo petaili erilaisissa nurkissa aamusta alkaen, mutta kunhan hetki-H koitti kävi käsky pentulaatikkoon, jossa Kukka tosin oli kyllä käynyt fiilistelemässä jo monena päivänä. Ensimmäinen pentu, isoin kaikista, poika, syntyi juuri ennen kolmea ja painoi hiukan päälle 400g. Tämä veijari saikin sitten varsin tuhdin etumatkan muihin sisaruksiin, kun sai rellestää yksinään maitobaarissa reilun 2 tuntia jolloin syntyi seuraava pentu, suurin siskoista.
Loput pennut syntyivätkin sitten jo tiuhempaan tahtiin, viimeinen, pikkupoika n. puoli 8 maissa, olin jo aivan varma että 4 pentua riitti tällä kertaa enkä odotellut enää lisää, joten siinä rytäkässä jäi sitten tarkka syntymäaika kirjaamatta. Pennut vaikuttavat nyt päivänikäisenä pirteiltä ja jänteviltä ahmateilta, syntymäpainot siis väliltä 230-400g, toivottavasti kaikki menee hyvin. Maito ainakin tuntuu maistuvan ja uni sitten siihen päälle. Kukka hoitaa aarteitaan hyvin huolella eikä vielä juuri viitsi ulkona käydä kuin pikaisesti.
18.01.2014
Keitä me oikein ollaan, eli pennut saivat "laatikkonimet" jo heti samantien synnyttyään, eilen illalla sain sitten vihdoin napattua jonkinlaisen yhteiskuvan viisikosta johon ne kävi liittää.
Pikkuväki on edelleen pirteänä ja ahkerana syömäpuuhissa ja erittäin ei-pirteänä syömäpuuhien jälkeen :D, pikkupojallakin on paino noussut vrk:n aikana kokoonnähden mukavasti, joten jospas se kokoero pikku-Bossen ja punkero-Börjen välillä pikkuhiljaa alkaisi vähän tasoittua. Tytöt ovat siinä mediumeina välissä, Betsy on suurin, Blanca pienin ja Bettina siinä välissä.
23.01.2014
Pennut täyttävät tänään viikon, ja voidaan kai sanoa että täällä voidaan aika paksusti. Pennut ovat viikossa reippaasti yli tuplanneet painonsa, kärjessä tapahtui jo alkuviikosta vallankaappaus kun Betsy-pullukka kiilasi velipojan ohi punkerokilpailussa, perää pitää vielä toistaiseksi Bosse, joskin kilpailu Bossen ja Blancan kesken on koventunut päivä päivältä ja 10g marginaalin sisällä jo liikutaan.
Laatikossa alkaa olla ruoka-aikaan melkoinen vilske kun pennut ryysäävät tissille, ja äänessäkin löytyy. Kukka-mamma hoitaa edelleen aarteitaan hyvin huolella, joskin nyt jo joskus ihan hetken aikaa voi olla pentuhuoneen ulkopuolella nuorison nukkuessa. Nyt seuraavan viikon aikana pitäisi sitten tapahtua suuria mullistuksia pentujen tähänastisessa elämässä, kun silmät ja korvat aukeavat.
30.01.2015
Pennut täyttävät tänään 2 vkoa, ja tapahtumarikkaan viikon jälkeen voivat edelleen hyvin ja pulleasti ja kasvettu on kuten kuvatkin kertovat. Maanantai-iltana alkoivat ensimmäisten silmät raotella ja nyt ovat kaikki somat nöpönenät silmät sirrillään, se sitten kuinka hyvin pennut vielä tässä vaiheessa näkevät ja kuulevat onkin sitten eri asia. Kynnetkin tuli ensi kertaa koko joukolta leikattua ja matolääkettä on maisteltu sitäkin ensimmäistä kertaa.
Hieman huoltakin viikkoon on mahtunut, ensin pikku-Bosse kärsi lauantaina ilmeisesti ilmavaivoista, koska huuto oli melkoinen ja vasta pitkä masuhieronta vihdoin rauhoitti, masuvaivat ja huutelu ilmeisesti kumminkin vei voimat sen verran hyvin, että maitobaarissakaan ei oikein jaksanut olla täysillä mukana, illalla Bosse sitten piristyi ja syömisessä alkoi olla entistä intoa,kuitenkin lauantaina paino ei noussut joskaan ei laskenutkaan, joten Blanca-sisko sai vedettyä vähän kaulaa, joskin se alkaa olla jo kovasti tasoittumaan päin.
Kun tästä oltiin toivuttu ja Bosse taas ennallaan, alkoi vähän joka toinen pennuista olemaan ainakin välillä masu löysällä, ihan täyttä totuuttahan on paha sanoa, koska Puhtaanapitopalvelu Oy Kukka Ab pitää pentulaatikon joltisenkin hyvin puhtaana, mutta silloin tällöin vahinkoja sattui ja jäi näkysälle. Välillä näytti jo siltä että vaivat ovat helpottaneet kunnes eilen sitten Kukan nisiä tunnustellessani yksi tuntui vähän oudolta, (olin kopeloinut niitä aiemminkin ja silloin minusta tätä mohkuraa oi ollut), joten varasin varmuuden vuoksi Kukalle visiitin tohtorille jonne pääsimmekin sopivasti samantien lähtemään. Suoralta kädeltä ei tohtorimmekaan osannut varmaksi sanoa onko kyseessä tulehdus vaiko vaan nk. tiukka tissi, mutta varmuuden vuoksi Kukalta otettiin maitonäyte viljelyyn mikä onneksi näytti päällisin puolin ihan normaalilta. Tänään kuitenkin viljely valmistui, ja oli kuin olikin kasvanut, joten niin sitten Kukalla on kuin onkin nisätulehdus, ja sitä nyt hoidellaan antibioottikuurilla ja toivotaan että vaiva pian hellittää.
Nyt sitten on kasvattajakin työllistetty sen verran pentujen ruokailuprosesssissa, että aina läsnä tai hereillä ollessani täytyy yrittää saada (mieluiten joku isommista) pennuista ihmemään tuo Pahuksen Tissi tyhjäksi joka kerta kun maitobaari on avoinna. Joten älkäätten ihmetelkö mahd. kummallisia kommervenkkejä puppekamerassa kun yritän varmistella että tuo nisä tosiaan on jonkun suussa, kiepauttelen Kukaa kyljelleen ja kiirehdin jotain paksukaisista tietylle nisälle...Toivotaan että paraneminen on pikaista, Kukalla ei ole liian kivuliasta, sillä tosin on myös kipulääkkeet joita annetaan jos siltä tuntuu, toistaiseksi Kukka on ollut ihan iloisella mielellä ja oma itsensä, ja että pentujen mahat eivät mene kovin paljon enempää ainakaan sekaisin mamman antibioottikuurista. Lääkityksen pitäisi kuulemma tehota parissa kolmessa päivässä, onneksi edessä on lyhyt perjantain työpäivä ja viikonloppu eli voin olla kotona vahtaamassa edellämainituin tavoin tuota syömistapahtumaa. Syytä moiseen tulehdukseen tietysti mietin, onhan tässä melkoisia pakkasia pidellyt joten johtuisiko siitä varovaisuudesta huolimatta, vaikka onhan näitä kai ollut lämpimämmälläkin kelillä, onneksi meillä ei ole näistä ole liiemmin ollut riesaa.
Onneksi kuitenkin pennut kasvavat ja pyöristyvät päivä päivältä kaikesta huolimatta. Vertailin juuri tämän porukan painoja Kukan edellisen pentueen (W) ja Daran viimekeväisen pentueen (A) kanssa, ja täytyy taas kerran todeta että jokainen pentue kasvaa ihan ikiomaan tahtiinsa! Tämän pentueen pienimmät, Bosse ja Blanca, painavat nyt kaksiviikkoisena suurinpiirtein saman/himpan enemmän kuin W-pentueen pienimmät veljekset Kaapo ja Vekku (ent. Juhani ja Simeoni) ja A-pentueen Mila-Alli. isommille järkäleille ei sitten olekkaan vertailukohdetta, ne alkavat olla niin isoja että jauhovaa'alla puntarointi on hankalaa, mutta paksu-Betsy painaa suurinpiirtein samoja lukemia kuin W-veljekset viikkoa vanhempina eikä tästä kauas jää Börje eikä Bettinakaan.
Tulevalle viikolla odotellaan sitten kävelyharjoitusten kiihtymistä ja tietysti että tämä tylsä tissitulehdus toivottavasti saadaan pois päiväjärjestyksestä.
06.02.2014
Taas on viikko vierähtänyt, ja pennut täyttävät tänään 3 vkoa. Viime aikoja "hallinnut" pentujen masuvaiva ja Kukan nisätulehdus alkaa olla voitettu kanta, pentulaatikossa on nykyisellään jo "normaalin" puhtaita pentuja (tarkoittanee selvästi sitä että mahat ovat paremmassa kunnossa) ja mohkura Kukan tississä on hävinnyt. Toki Kukan antibioottikuuria on vielä muutama päivä jäljellä, joten sen aikaa saattaa pentujen masut olla vielä mahdollisesti vähän löysemmällä. Myös suurta kehitystä on taas tapahtunut, kävelytreenit ovat hyvässä vauhdissa, ja pennut mennä vaapottavat ympäri pentulaatikkoa jo hyvää vauhtia. Myös pientä painiottelutunnelmaa alkaa olla ilmassa, samoin isommat pennut nousevat jo välillä laatikon laidalle kiljumaan maitobaarin omistajan viivytellessä laatikon ulkopuolella. Vähän aikaahan ne vielä nyt kestävät nämä leikit ja muut, mutta kyllä se valveillaoloaika siitä kasvaa koko ajan ja vauhti senkun lisääntyy.
Pennuista on myös alkanut tulla seurallisia ja vähän uteliaita, ja ne tulevat mielellään moikkaamaan omituista höpöttäjää laatikon laidalle. Pennut myös jo osaavat haukkua ihan tunnistettavasti, hau-hau kuuluu välillä laatikosta jos esim. Kukka-emo on lähtenyt kesken ruokailun vaikka kurkkaamaan ikkunasta kuultuaan ääniä pihalta tms. Ensimmäiset pentujen ihailijatkin ovat käyneet, ja Kukka-mamma otti tilaisuuden vähintääkin rennosti, maaten ison osan ajasta selällään pentulaatikon ulkopuolella. Kun nyt kerrankin on uhkeita muotoja niin täytyyhän niitä esitellä?
Perinteinen viikkoneuvolakin tuli pidettyä, täytyy kyllä todeta että se taitaa olla tällä erää viimeinen, alkaa olla mahdotonta saada edes pienemmätkin pennut ängetyksi vaakakuppiin saati vaa'an heiluessa luotettavia mittaustuloksia. Börje tässä välissä viikon aikana jo varasti punkeroimman pennun valtikan Betsyltä, mutta tämänpäiväisen perusteella vaikuttaisi että isot siskokset ovat kiilanneet nyt veljensä edelle ja Betsy (1900g) pitää keulaa taas vankasti hallussaan . Bosse ja Blanca puolestaan ovat suurinpiirtein samoissa lukemissa (1370g).
Jos nyt vertaillaankin viikon painonnousua, niin viikon syöpön titteli pamahtaa kaikkien suureksi yllätykseksi :D Betsyn osalle 540g lihomisella, seuraavana Bettina, Börjen viikkosaldo jää 500g alapuolelle, ja pikkuveli ja -sisko ovat nekin lihoneet viikossa reippaat 400g. Eli hyvin ja pulleasti täällä voidaan, ensi viikolla raportoitaneen ainakin mullistuksista pentujen asuinoloissa ja kiihtyneestä vauhdista...
13.02.2014
Taas on aika ihmetellä kuinka äkkiä aika menee ja kuinka pennut kasvavat ja kehittyvät. Tänään tulee pentujen mittariin jo 4 vkoa ja uusia asioita on jälleen kerrottavana. Ensinnäkin hampaat, ne ilmaantuivat hetimmiten viime päivityksen jälkeen. Vielä hampaat ovat uusi asia, eikä niitä ole liiemmalti vielä tarvinnut alkaa testailemaan kaikkeen mahdolliseen, mutta ne ajat ovat kyllä tulossa... Pennut alkoivat jo olla niin isoja ja pentulaatikko niin pieni, että oli aika päästää pennut hiukan isompaan leikkikehään.
Voi kuinka aluspaperi olikaan alkuun liukasta, aivan tuli mieleen luistelemaan opettelevat ihmislapset, kun hyvistä ja innokkaista etenemisyrityksistä huolimatta matka vei taaksepäin... Pikkuhiljaa sitten tassut tottuivat paperin pintaan, ja nyt kaikki tassuttelevat jo sangen sujuvasti ympäri leikkikehää.
Jo viikonloppuna lieneekin ehkä jo aika laajentaa pentuaitausta entisestään, koska vauhtiakin tulee koko ajan lisää... Kolmas ihmeellinen uusia asia oli sitten kiinteä ruoka. Kukalla tuntuu edelleen maitoa hyvin riittävän, mutta pikkuhiljaahan se on puuronsyöntikin hyvä aloitella, joten sitä nyt sitten on viimepäivät kovasti opiskeltu. Hyvältä tuntuu maistuvan joskaan määrällisesti menekki ei vielä kovin valtava olekkaan. Maiskutus ja muiskutus joukkueen ruokaillessa on melkoinen ja pöytätavoissa olisi kieltämättä vielä paljon parannettavaa... Kuulumisiin taas ensi viikkoon!
20.02.2014
Taas on aika viikon virallisen raportin. Pennut täyttävät jo 5 vkoa ja vauhti pentuaitauksessa senkun kiihtyy, paineissa alkaa olla "tosi kysymyksessä" ja pennut ottavat välillä toisiaan niin kovaa niskasta tai hännästä kiinni että huono-osaisempi kaveri kiljuu kovaa ja korkealta jolloin kiusanhenki yleensä irottaa otteensa. Aamu- ja iltariehun aikaan meno on melkoinen, ja äänimaailma monimuotoinen. Eipä tässä oikein ole tullut olympialaisia seurattua yhtään kun pentumaailmassa on niin paljon hauskempaa ja mielenkiintoisempaa katsottavaa.
Uusia asioitakin on taas viikon aikana tullut eteen. Ensinnäkin uusi tuttavuus eli Kerttu-mummi, joka on nyt saanut jo välillä olla ihan vapaastikin pentuhuoneessa. Mummi taitaa kyllä eniten olla kiinnostunut pikkuväen leluista jotka tuntuvat katoavat pentuaitauksesta yksi kerrallaan ja löytyvät toiselta puolelta taloa... Pennut saivat myös "vessan" jonka käytössä naperoista onkin tullut jo aika taitavia. Kun vaihdan laatikoon puhtaat pahnat on siellä ensin todella riemukasta painia, mutta kummasti sinne vaan sitten ilmaantuu kakkakasoja yön ja päivän mittaan. Ensi viikkoon taas, mitähän uutta kerrottavaa silloin on taas...
23.02.2014
Sunnuntai-illan tunnelmia pentulandiasta. Kyllä mahdutaan kaikki mamman kanssa koppaan jos oikein ängetään... Viime päivityksestä oli muuten jäänyt pois niinkin tärkeä kuuluminen, kuin että isä-Santeri käväisi katsomassa jälkikasvuaan. Toki Santeri sai tyytyä kurkistelemaan juniorejaan ulkoa pihalta lasin takaa "isovanhempien" ihastellessa ipanoita lähempää. Mielenkiintoisia näyttivät naperot iskästä olevan :)
27.02.2014
6 vkoa ikää täynnä ja nyt on sitten päästy ulkoilun makuun! Eilen aloitelttiin, ja nyt jo kovasti rohkeana ja reippaana hännät sojossa painellaan pitkin tiluksia, mammojen perässä uskaltaa lähteä vaikka kuinka kauas. Että voikin olla maailmassa ihmeellisiä asioita ja kummallista tavaraa :). Tiluksien haltuunotto on siis hyvällä mallilla ja vauhti vaan kiihtyy. Kerttu-mummi on aivan töpinöissään ipanoiden ulkoiluttamisesta ja täysillä mukana riemussa. Ulkoilun päälle päästään hillumaan hetkeksi eteiseen ja keittiöön, ja sekös vasta ihan parasta on!
Pentujen kalenterissa onkin nyt loppuviiikossa paljon "menoja". Tänään täytyy nauttia jälleen kerran matolääkettä ja huomenna suuntaamme eläinlääkärintarkastukseen, mielenkiinnolla odotellen saanko tällä kertaa kuunnella matkalla konserttia ja kuinka pitkään, tämä prukaa aina vaihdella, joskus on hiljaista, toisinaan taas ei. Lauantaina on luvassa mikrosirun laitto mikä merkitisee sitä että pennut täytyy vihdoin siihen mennessä saada ristittyä ja rekisteröiminen aloitettua Kennelliittoon. Näillä näkymin sunnuntaina pennut luovuttavat pisaran vertaan Hannes Lohen (koiran)geenitutkimuksen hyväksi, kun nyt kerran loistava tilaisuus tähän tarjoutui jo heti nuorella iällä :)
03.03.2014
No niin, nyt on pentue ristitty ja kirjattu Kennelliiton rekisteriin, ja näkyykin jo Kennelliiiton Koiranetissä Dirlianin sivulla. Virallisiksi nimikseen he saivat: Börje - Dirlian Bourbon Street, Bosse - Dirlian Blue Blue Sky, Betsy - Dirlian Blueberry Blossom, Bettina - Dirlian Blooming Magnolia ja Blanca - Dirlian Baby Spice, jännityksellä odotellaan mitkä nimet he saavat sitten omissa kodeissaan, joihin muuttoon ei enää ole kauaa, jestas kuinka aika rientää. Myös eilinen verinäytteenotto suijui oikein hienosti, pikkuväki oli oikein urhoollista sorttia ja antoi kiltisti ottaa pisaran vertaan hyvään tarkoitukseen. Mistä oikein on kyse, löytyy tietoa geenitutkiusryhmän kotisivuilta www.koirangeenit.fi.
Vähäsen on ns. pöhköä ja märkää säätä pidellyt viimeaikoina, ja ulkoiluaika on ollut vähän lyhyempi kuin kuivalla kelillä, mutta onneksi loppuviikkoon ainakin povataan parempia olosuhteita, ja ulkoilun vähyyttää on sitten korvattu eteiskeittiöriehulla, joka on ipanoiden mielestä ihan hirmukivaa sekin. Kameraa ei ole "ulkoilutettu" ihan viimepäivinä hirveästi kiitos täyden muistikortin ja tyhjentyneen akun, mutta ohessa muutama täsmävaanittu otos Betsystämme joka muuttaa kauas pohjoiseen, ja tulevan omistajansa iloksi piti siis saada tuoreita kuvia pullukkaneidistämme. Viimeisessä kuvassa näyte pentujen iltaharrastuksesta, pahnoissa sukeltelusta (näyttää sekin hyvin riemukkaalta), linssiluteena sattumoisin myöskin Betsyliini.
Pienet alkavat olla varsin päteviä isompien asioiden hoidossa, nyt kun ulkoillaan tulee niitä aika paljon ulos, ja loput sitten harvoja poikkeuksia lukuunottamatta vessalaatikkoon, liruja sentään lirahtaa vielä ihan minne vaan laatikon lisäksi, hyviä yrityksiä ja suorituksia tosin on, huvittavalta näyttää se että tuntuu näköjään riittävän että ainoastaan etujalat ovat laatikon puolella...
06.03.2015
Voi että aika rientää! Pennut täyttävät 7 vkoa, ja tuntuu että etenkin viimeiset viikot ovat menneet kuin siivillä hauskaa pikku viisikkoa ulkoiluttaessa ja seuraillessa. Vauhti pihalla kiitävillä ipanoilla alkaa olla huimaa, ja hyvin reippaasti he myös vilistävät aitauksestaan ulos pihalle kun avaan vankilan portin ja kipitän edeltä ulko-ovelle. Tänään vihdoin sääkin suorastaan hellii, aurinko paistaa ja lämmittää, ja pikkuväkeä voi pitää ulkona niin kauan että he väsähtävät, mikä kyllä tapahtuu sekin vielä suhteellisen äkkiä.
Hiukan haikeaa myös että kaikki loppuu aikanaan, ja meilläkin on jo huomenna ensimmäinen eron hetki käsillä, kun reipas Börje-poika muuttaa omaan kotiinsa, onneksi tähän Porvooseen ihan lähelle joten vesseliä nähdään varmasti usein jatkossakin. Loput pennut muuttavat sitten ensi viikolla, ensin Bosse-veli ja sitten tytöt jäävät iloksemme vielä viikonloppuun asti.
Pennuista tuli tiistaina napattua 6-vkois potretitkin, jotka löytyvät täältä. Pentujen rekisterikirjat saapuivat eilisen postissa, samoin pentujen tiedot löytyvät nyt Kennelliiton KoiraNetistä.
16.03.2015
Niin siinä sitten taas kävi että kaikki (hyvä) loppuu aikanaan ja niin nytkin oli aika toivottaa Kukan ja Santerin pennuille hyvää matkaa kohti omia kotejaan. Ensimmäisenä omiin koteihinsa muuttivat veljekset; Börje , (nykyisin Nisse) Porvooseen perjantaina vko sitten ja maanantaina Bosse (nyk. Bruno) Perniöön. Tyttöporukalla asustelimme sitten tämän viikon, kunnes Betsy (nyk. Sani) lähti perjantaina pitkälle kotimatkalleen kohti Raahea, ja lauantaina muuttivat viimeisetkin, Blanca (nyk. Wiia) Vantaalle ja vihoviimeisena Bettina (joka on toisetaiseksi vielä ristimättä) Espooseen. Kaikki tuntuvat olleen kovin reippaita (ja uneliaita) matkailijoita ja innoissaan ja uteliaina heti alkaneet ottaa oman kodin nurkkia haltuun. Oikein paljon onnea kaikille ihanille vintiöille elämään omassa perheessään, ollaan yhteyksissä!
Ohessa vielä muutama kuva lauantailta Bettinan ja Wiian (& vähän Kukka-mamman ja Kerttu-mumminkin) aamupäivän lumileikeistä, tutustuminen pehmeään lumeen oli siskoksista todella hauskaa, ja kaksikko olikin sitten hiukan lumessapeuhaamisen väsyttämä kotiväen tulessa neitejään noutamaan.
^Sivun alkuun